Palautin juuri jälleen kerran yhden tunkin. Poistin henkilön viestintävälineistöstäni. Taas. Siinä on aina jotain niin kovin surullista... en minä kuitenkaan ole sillat takanani polttavaa tyyppiä. Mutta joskus naisen pitää tehdä mitä naisen pitää tehdä, että säilyttäisi mielenrauhansa.
Nainen voisi myös yrittää olla kiintymättä ihmisiin, mutta tätähän sivuttiin jo aikaisemmassa kirjoitelmassa.
Kustiakin mietityttää.
Hilmassa kasvaa sammalta. Jos katsoo Oikein tarkasti korvakarvoja.
keskiviikko 7. toukokuuta 2008
Taas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Miksei niitten kans voi jäädä kaveriks, miks ne pitää poistaa..?
ihanat kuvat koiruuksista! PH
Lähetä kommentti