Loman loppu.

Nyt on kai olevinaan aikaa istahtaa alas ja purkautua. Ikään kuin sitä ei tätä ennen olisi ollut, mutta kun fyysinen olemus oli muualla kuin kotona, ja henkinen olemus missä tahansa muualla kuin kotonansa, niin ei se oikein sujunut. Ajankäyttö tai sen suunnittelu. Ei se ihan ehkä nytkään, mutta ainakin ruumis on kotona tänään.

Edessä on viimeinen 'vapaa' viikonloppu. Maanantaina pitää mennä töihin. Tai saa mennä töihin. Toisaalta kun sitä ihan odottaa, että saa päähänsä muitakin ajatuksia kuin ne, jotka siellä nyt pari viikkoa ovat kilvan kehää juosseet. Viikonloppu mennee kodin ja itsen siivouksella - en ole pahemmin kodinhoitoon syventynyt heinäkuun aikana, enkä ehkä itsekään ole ihan esittelykelpoisessa kunnossa. Piti siivota jo tänään, mutta ei ollut hyvä päivä.. nukuin huonosti, kun kuulin olemattomia itikoita (ja kaikkihan tietävät, että silloin ei voi nukkua, kun huoneessa on itikka - kuviteltu tai kuvittelematon), heräsin puoli kuudelta ja ajoin tokkuraisena ja tuli istumaosion alla siskon lentokentälle. Sitten kun lopulta selvisin ruokakaupan kautta kotiin, niin ei enää huvittanutkaan siivota.

Koirilla oli kivaa lomalla. Aidattiin porukoiden piha niin, että ne saivat juosta siellä vapaana (tosin välillä vähän vaikutti siltä, että omistankin koirien sijaan kaksi nautaeläintä - sen verran tehokkaasti trimmasivat nurmea). Kävi myös ilmi, että Hilma tykkää mansikoista ja Kusti keinuu mielellään puutarhakeinussa. Nyt kotiinpaluun jälkeen varsinkin Kusti on ollut vähän vaisu, ja sillä tuntuu olevan taas ongelmia osastensa kanssa, joten yritän saada huomiseksi ajan eläinlääkärille.

Lääkärille joutui myös isä. Oikein kunnolla ja pitkän kaavan mukaan. Rokkilauantaina sain äidiltä puhelun, joka alkoi 'älä nyt säikähdä, mutta...'. No tottahan sitä nyt tuollaisesta säikähtää. Ei se kuitenkaan ihan niin kamalaa ollut kuin jo ehdin luulla. Isä oli kaatunut pellolla ja saanut samalla lonkkansa sijoiltaan. Se ei suostunut sairaalassa pysymään paikoillaan, joten se leikattiin parin päivän päästä ja sinne vaihdettiin uudet osat (keinotekoisia olivat osat molemmilla puolilla olleet jo entuudestaan). Siellä se nyt sitten köpöttelee kyynärsauvoillaan eikä malta olla paikoillaan kovin kauaa.. piti mm. päästä leikkaamaan ruohoa sellaisella ei-moottoroidulla leikkurilla. Itsepäinen ukko.

Olin aikeissa rehottaa tänään sohvalla ja katsella boksilta kaikkea kivaa, mitä sinne rokin ja sen jälkeisen poissaolon jälkeen on tallentunut ja syödä jäätelöä. Kyllä, olen taas langennut. En edes viitsi luetella kuinka monta kertaa ja kenen kanssa. Mutta sentään se on jäätelöön rajoittunut - karkkiin en ole vieläkään koskenut. Ylihuomenna tulee 4kk.

Hah. Siitäs saatte edelleen, sokerit ja atsovärit.