Tänään oli vähän sellainen whatever-päivä. Töissä meni puolet ajasta erään hysteerisen asiakkaan asioiden hoitamiseen (mikseivät ihmiset hoida juttuja hyvissä ajoin.. miksi ne pitää tehdä viime tingassa, ja sitten, jos tapahtuukin jotain ikävällä tavalla yllättävää, niin se onkin viestintuojan [eli minun] vika?). Naapuriyksikön esimiesmadamekin oli taas puuttunut meidän yksikön asioihin ja sotkenut niitä oikein olan takaa, ja niitäkin sitten piti selvitellä ja silitellä. Iltapäivällä oltiinkin sitten kollegan kanssa sen verran kypsää työläistä, että lähdettiin kapinallisina töistä jo kolmelta ja mentiin kaupungille shoppailemaan.
Ja ostin takin, joka maksoi ihan liikaa. Mutta.. ihan sama. Ostin kaksi levyäkin, vaikkei pitänyt. Mutta.. ihan sama.
Minua on kahden eri miesihmisen toimesta (tai no, oikeastaan kolmen) pyydetty kahville ja elokuviin, mutta.. no, ihan sama.
On se niin kivaa, kun mikään ei tunnu miltään, paitsi työ, joka ottaa päähän.
Vaan sekin kun on oikeastaan ihan sama.
2 kommenttia:
Mie luen *tunnustaa*
ihanaa.. :)
Lähetä kommentti