keskiviikko 24. lokakuuta 2007

The Joy of Learning


Eilen oli toiseksi viimeinen luento siitä kurssista, jolle en halunnut mennä alunperinkään.

Meno siellä ei ole sanottavammin muuttunut - kun ennen luennon alkua yritin olla kuulematta sitä kirkumiskakofoniaa, minkä pari riviä taempana istunut tyttölauma sai aikaan, mietin, että ihanko oikeasti tässä ollaan yliopistossa? Vaiko kävelinkö ajatuksissani muutaman sata metriä liian kauas, ja jouduinkin epähuomiossa yläasteelle? (vai mitä ne nykyisin ovatkaan.. yläkouluja?)

Tai ehkä minusta on oikeasti tullut vanha. Ehkä minäkin olin joskus sellainen kirkuva ja kikattava tyttönen enkä vain muista sitä. Rohkenen kyllä epäillä.

No mutta kuitenkin. Joka päivä oppii jotain uutta - minä en muun muassa tiennyt, että englannin kielen verbillä 'bugger' on Sellainenkin merkitys. Nyt tiedän, kiitos karvaisen luennoitsijamme. On paljon valistuneempi olo.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Viattomuus meni sitten?! Kuuluuko kurssiin ees joku kirja josta vois saada jotain irti?

silps kirjoitti...

Eiköhän se minun viattomuus ole mennyt tavalla jos toisella jo jokunen aika sitten. Mutta olisin mieluusti jättänyt kuulematta kyseisen sanamääritelmän kyseisen herrasmiehen suusta. Jotenkin se mies on nilja. Sillä on treffiprofiilikin, jossa se etsii puolta nuorempia naisia seurakseen. Uh.

Ja juu, ei ole kirjaa..

Anonyymi kirjoitti...

mistä sä sen treffiprofiilin oot löytänyt?! koko ajatus jo saa aikaan kylmät väreet aikaan. mun kirjoitusmotivaatio kuoli aikanaan sen written english2 kurssiin.
sun pitää lainata joltain muksulta sen muistiinpanoja sitten ;-)