Valivali ja huomenna lisää

Jalkoihin sattuu. Sattuu Todella Paljon. Sattuu Niin paljon, että olen tänään (tai no, nyt on jo huominen) rokkilääkärin määräyksestä syönyt 6kpl käsikauppalääkkeitä tujumpaa Panadolia ja 3kpl 600mg:n Ibuxinia. Sen siitä saa, kun on lähes tauotta liikkeellä ja jaloillaan lähes viiden vuorokauden ajan. Muutaman tunnin yöunilla. Tämänpäiväisessä kylmässä tuulessa ja voimalla räimivässä sateessa tuli kurkkukin kipeäksi, saa nähdä miten pahasti. Toivottavasti ei kovin. Huomenna (tai siis tänään, kun on jo se huominen..)kun pitäisi saada koko hoito taas pakattua kasaan.

Sellaista se vain on. Sama joka vuosi. Talven aikana sen unohtaa, ja jatkaa hommassa ihan vapaaehtoisesti, mutta näihin aikoihin sitä miettii, että onko siinä oikeasti mitään helvetin järkeä..

Mutta siis, hengissä ollaan. Jotenkuten.

Itseaiheutettu neliraajahalvaus

Perjantai-iltaisen ulkoilun takia olin päättänyt jättää viikonlopun kuntosaleilun sunnuntai-illalle. Ja laiska kun olin, tänäänkin se jäi viime tippaan. Liekö epänormaalin myöhäinen ajankohta sitten ollut syynä, kun tuntui, että kunto loppuu vallan kesken, ja kun viimein sain päkerrettyä ohjelman läpi, tuntui ettei saa edes kenkiä jalkaan, saatikka käveltyä niillä jaloilla portaita alas ja kotiin. Olihan siellä kyllä aika kuuma, eikä ilmavirrasta ollut tietoakaan, ja se varmaankin edesauttoi tämän fyysisen lamaannuksen syntyä. Toivottavasti sentään pääsen aamulla sängystä ylös - vielä pitäisi jaksaa kaksi aamua ennen lomaa. Tosin sitten alkaa rokin rakennus, joten ei sitä kai ihan lomana voi pitää.

Itsenirääkkäämisen aikana Kusti oli onneksi viihdyttänyt itseänsä. Oli noukkinut keittiön työtasolta pussillisen keltaisia kiivejä, kantanut sen olohuoneeseen ja mutustellut puolet yhdestä hedelmästä pussin läpi. Ilmeisesti se ei ollut ollut tarpeeksi kivaa, koska keittiön lattialla oli samaisella työtasolla aiemmin oleillut avokadopussi. Tämä projekti ilmeisesti oli jäänyt kesken, koska avokadot olivat vielä ehjiä. Tai sitten ne kiivit vain oli kivempiä.

Perjantai!

Pitkä viikko, vähän sanoja jäljellä. Mutta katsokaa: tässä on Hilma, joka muuttaa meille kahden viikon päästä.


Tänään on tarkoitus lähteä ulkoilemaan iltasella. Kustikin meni yöksi kylään, joten mitäpäs sitä yksinkään täällä istuksimaan..