Koneeni ei sitten syöksynytkään roihuavana tulipallona Itämereen. Toivottavasti se ei ollut kenellekään kovin suuri pettymys - itseäni se ainakin ilahdutti suuresti.
Odense oli ihan mukava paikka. Olisi siellä mielellään viipynyt pari päivää kauemminkin ja katsellut kaupunkia kaikessa rauhassa. Tanskaa en kyllä ymmärtänyt millään, paitsi silloin, kun eräs mukava färsaarelaissetä puhui. Mutta ei kai se mitään, ehkä siihen tottuu.
Mukavaa oli palata kotiinkin. Kusti oli käyttäytynyt hoitopaikassaan esimerkillisesti ja ilmeisestikin myös viihtynyt, koska nyt mököttää eteisessä ja tuijottelee vain ovelle.
Minä taidan nyt lähteä lenkille, tai jotain. On tullut istuttua ihan liikaa viime päivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti